Lähde Kreikkaan
Matkalle Kreikkaan!

KREIKKA

Väkiluku: 10,7 milj.
Pinta-ala: 131 940
Valtiomuoto: tasavalta
Valuutta: EUR, euro
Pääkaupunki: Ateena
Sähkö: 220 V
Uskonto: valtaosa ortodokseja
Pääkielet: kreikka

Yleistä tietoa maasta

Maan vanhin merkittävä esikreikkalainen kulttuuri, minolainen kulttuuri, syntyi Kreetalla ja saavutti huippunsa noin 2000 eKr. Samoihin aikoihin kreikankielistä väestöä muutti Balkanin niemimaalle, jonne muodostui pieniä kuningaskuntia. Näistä kehittynein oli Peloponnesoksella sijainnut mykyneläinen pikkuvaltio. Klassinen kausi 400-luvulla eKr. oli kreikkalaisten kaupunkivaltioiden loistoaikaa. Sparta ja Ateena olivat huomattavimmat keskukset. Klassisen Kreikan kulttuurin kukoistus keskittyi Ateenaan. Siellä Aristofanes kirjoitti komediansa, Aiskhylos, Euripides ja Sofokles suuret draamansa, Feidias loi veistoksensa ja Sokrates perusti kokonaisen filosofian koulukunnan, jota myöhemmin Platon kehitti.

Kreikalla on maarajaa vain pohjoisessa, muualla valtio rajoittuu Välimereen ja sen pienempiin osiin Joonian-, Aigeian- ja Kreetanmereen. Kreikka kuuluu maantieteellisesti Eurooppaan ja muodostaa Balkanin niemimaan eteläisimmän alueen. Manner-Kreikan eteläosan eli Attican niemimaan ja Peloponnesoksen niemimaan ertottaa mantereesta ranskalaisten vuonna 1893 rakentama Korintin kanava. Kreikkaan kuuluu 437 saarta käsittävä merialue. Saaret muodostavat 1/5 Kreikan pinta-alasta. Suurimmat saaret ovat Kreeta, Evoia, Rhodos ja Korfu. Saariryhmiä ovat mm. Joonianmeren saaret, Kykladit, jotka muodostuvat 39 saaresta, Sporadit, Dodekaaneesit ja Koillis-Egeianmeren saaret.

Kreikan tärkein keskus on Ateena esikaupunkeineen. Siellä asuu noin 30 % maan koko väestöstä. Kreikan väestöstä 95 % on yhtenäistä, kansallista alkuperää ja maassa asuu vain jonkun verran slaavilaista, albanialaista ja italialaista alkuperää oplevaa väestöä. Kreikan maaseudulla eletään vielä perinteiseen tapaan, esimerkiksi kirkot ja torit ovat ”elämän keskipisteenä”. Kreikkalaisista lähes 98 % on kreikkalaiskatolisia eli ortodokseja, muslimeja on noin 1,5 % ja loput ovat kristittyjä.

Kreikkalainen keittiö on saanut vaikutteita niin idästä kuin lännestä. Archestratos (330 eKr.) kirjoitti historian ensimmäisen keittokirjan. Kreikkalaisella keittiöllä on neljä salaisuutta: hyvät ja tuoreet ainekset, yrtit ja mausteet, kuuluisa kreikkalainen oliiviöljy ja ruoan helppo ja yksinkertainen valmistutapa. Kun haluaa maistaa todella hyvää kreikkalaista ruokaa, kannattaa tarkkailla minne paikkakuntalaiset menevät syömään. Tyypillisiä ruokia ovat esim. alkuruokina tzatziki (valkosipulia, kurkkua ja minttua jogurtissa), elíes (vihreitä ja mustia oliiveja), rossikisaláta (perunasalaattia majoneesissa), kolokithákia (friteerattua kesäkurpitsaa) tarjoiltuna valkosipulikastikkeen kera, tirópitta tai spanakópitta (pieniä piirasia, jotka on täytetty juustolla tai pinaatilla). Kalaruokia esim. Kalamarákia (friteerattu mustekala), Astakós (hummeri), Garídes (katkaravut). Liharuokia esim. Keftédes (lihapullat), biftékia (eräänlainen hampurilaispiiras), souvlákia (grillatut vartaat), Moussaka (joka sisältää alun perin lammasta ja paljon munakoisoa). Féta on tunnetuin kreikkalainen juusto ja Graviéra on paikallista gruyère-tyyppistä juustoa. Kreetan vuoristohunaja on myös tunnettua. Sesongin hedelmät (appelsiinit, omenat, päärynät, aprikoosit jne.) ovat erinomaisia.

Anisviina oúzo on lähes synonyymi lomalle Kreikassa. Oúzeriat ovat juomapaikkoja, mutta tarjoilevat myös pieniä ruoka-annoksia (mezédhes). Katukioskeista (girós) saa voileipiä (hiró) ja vartaita (souvlákia) mukaan otettavaksi tai syötäväksi pienissä pöydissä. Estiatóriat ovat hienompia ruokapaikkoja kuin tyypilliset tavernat.

Business etiketti

Aikakäsitys
Kreikkalaisten aikakäsitys on liike-elämässä samanlainen kuin Suomessa, mutta sosiaalisista tilaisuuksista pieni myöhästyminen liikenteestä johtuen on sallittua. Virka-aika on kesällä m-ape 07.30-15.00 ja talvella 07.30-14.30. Kannattaa sopia riittävän väljä aikataulu, sillä liike-elämän ulkopuolella täsmällisyys ei ole kovin tärkeää. Huomioi myös että, keskiviikkoisin iltapäivällä useat yritykset ovat kiinni.

Pukeutuminen ja käyttäytyminen
Ulkomaalaisen tulee pukeutua aina korrektisti. Liiketapaamisilla puvun käyttö on suositeltavaa. Kirkoissa ja luostareissa vierailtaessa on pukeuduttava säädyllisesti. Käyntikortteja käytetään kuten Suomessa ja ne ovat yleensä englanniksi.

Keskustelut / neuvottelut
Liike-elämässä yleisesti käytetty kieli on englanti, mutta myös saksaa ja ranskaa puhutaan. Valmistaudu keskustelemaan liikeasioista vahvan kahvin ja ouzon kera. Tapaamisen ajankohta on hyvä sopia paikallisten mukaan ja tapaamisen peruuttaminen saatetaan kokea loukkauksena. Henkilökohtaiset yhteydenotot ovat tärkeitä. Vältä keskusteluja politiikasta, Kyproksesta sekä Kreikan naapurisuhteista.

Liikelahjat
Liikelahjojen suhteen on käytäntö lähes samanlaista kuin Suomessa. Kannattaa panostaa laatuun ja esteettisyyteen. Liikelahjaksi käy vaikkapa pullo tuontialkoholia.

Tapakulttuuri
Juhliminen vierailevan liikemiehen kanssa on tärkeää ja iltatilaisuudet kestävät usein myöhään. Viinejä suositaan, mutta päihtymistä paheksutaan. Kreikkalainen keittiö on tunnettu herkuistaan ja oliiviöljyä käytetään paljon. Pöytätavat eivät ole kovin muodolliset. Tupakoinnin suhteen ei ole juurikaan rajoituksia ja kreikkalaiset polttavat paljon. Ravintoloissa juomarahat ei ole pakollisia, mutta annetaan usein hyvästä palvelusta.

Uskonto
Valtaosa kreikkalaisista on ortodokseja ja kirkkoja näkyy paljon joka puolella. Kreikkalaiset ovat hyvin isänmaallisia.