Lokoisaa
Posted by admin on Tam 30, 2010
Niemiskän perhe kävi nauttimassa tillilihaa, joka onnistuikin hyvin. Perunoiden keitto sen sijaan vähän takkusi, koska sammutin ensin vahingossa levyn, eivätkä potut sitten kiehuneetkaan puoleen tuntiin. No, siitä selvittiin antipaston voimin. Niemiskä innostui rakentamaan joulusta asti tehdyn palapelin vaikeat paikat, joten saamme sen ehkä juhannukseksi tuosta pöydältä pois.
Ennen illallisen rakentamista kävin vastapäisellä kuntosalilla palveluneuvojan puheilla. Ystäväni oli jättänyt minulle ystäväkortin, jolla saa tutustua kaksi viikkoa kuntosaliin maksutta. Kyllähän se tuntuu tosi houkuttelevalta, koska kuntosalin tunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, käytössä ovat saunat, solarium (mitä minä sillä teen?!) ja sali on ennen kaikkea samalla kadulla jossa asun. Naapurikorttelin kuntosalille tunnit pitää varata ja se on avoinna myös miehille (ai kauheeta! 
).
Mutta sitoutuminen vuoden jäsenyyteen 900 euron hinnalla, varsinkin kun olen siitä ajasta väkisinkin 2–3 kk Italiassa tai merellä, tuntuu aika kalliilta. Jäsenyyden voi näemmä ostaa kuukausittainkin ja maksuksi käyvät myös työnantajan tarjoamat virikesetelit. Niiden tuella hinta putoaakin noin 200 euroa vuodessa ellen ihan väärin muista. Okei, kokeilen. Pitäisihän tälle rapakunnolle jotain tehdä telakkakauden ulkopuolellakin. 14 vuotta vanhemman siskon hyvä kunto ja solakkuus kyllä on kadehdittavaa, eikä sitäkään ole hankittu sohvalla, vaan salilla.
Tässä ihan pyytämättä pari hyvää neuvoa: Myönnä rehellisesti, mikä päämääräsi on ja miten tärkeä se on. Ota esimerkkiä parhaista. Hanki hyvännäköiset treenikuteet heti. Huumori ja jääräpäisyys auttavat. Huomaa saavutukset, juhli niitä ja jaa kunnia avustajiesi kanssa! Jokainen repsu, lipsu ja takapakki on uusi alku.