Tiina Kaarela

Mies oli jättänyt meidät ilmoittamatta Elsassin viinien maisteluihin, joten pettyneet ystävämme päättivät tulla meille maistijaisten kanssa. Pöytäpurjehdukseksihan se meni, vaikka oli ihan arki-ilta. Tämän suurenmoisen, lämpimän vaan ei kuivan, purjehduksen aikana selvisi, että Juntunen todellakin tietää olleensa Nauvon pohjoispuolella ja vaikka hänen ihastuttava puolisonsa väittäisi mitä, hän muistaa oikein myös sen retkisaaren nimen ja paikan, johon aiomme suunnata jäitä pitkin piknikille pakkasten hieman hellittäessä. Evääksi olemme päättäneet valmistaa makkaraa.

Muistelun ja merkitsemisen ohella suunnittelimme jo ensi kesän purjehduksia. Meillä kun on toiveena saada italianystävämme heinäkuussa Suomeen  purjehtimaan.  Alustavasti tämä suunnitelma onkin Genovassa nyt hyväksytty, kertoi  Gianni puhelimessa lauantaina.  Tarkoitus olisi saada pari myös ystäväpaattia mukaan, sillä nämä italialaisethan ahdistuvat äkkiä, jos ihan yksin ollaan liikkeellä. Siellä päin kun on tapana kasaantua paikkoihin, joissa on miljoona muutakin ihmistä. No jaa, Gianni on kyllä ihan ilmiselvä hämäläinen, huumoria myöten.

Miehen piirustuskisat ja niihin liittyvä karonkka ovat nyt ohi. Mieskin kotiutui siis ihmisten aikoihin ja ehti pöytään kanssamme. Hänellä oli edellisten iltojen paineista huolimatta vielä purjehduskuntoa, joten jätin hänet hyvästelemään vieraat, jotka ainakin siinä vaiheessa vielä aikoivat seuraavalle bussille, minun kömpiessäni jotakuinkin ihmisten ajoissa  Höyhensaarille. Eivät kuulemma sitten ehtineet siihen bussiin. Oli kai purjehdukset kesken.

Täällä siis odotellaan jo purjehduskautta. Me nautimme nyt harvinaisista viikonlopuista, jolloin ohjelmassa ei ole mitään. Ei siis mitään. Maalis-huhtikuussa on aloitettava venehommat.