Tiina Kaarela

Tänä iltana vietämme läksiäisia Andrean niityllä: se on paikka, jossa maatöitä tekevät ovat levähtäneet, säilyttäneet työkalujaan ja tehdeet puita jne. Suurten puiden alla on pitkä pöytä, sen yllä himmeästi hohtavat valot. Kaksi tiilistä muurattua tulisijaa takaavat, että grillituli pysyy kuumana. Andrean on nähty tänään valmistavan lihavartaita valmiiksi, joten niitä me varmasti saamme illalliseksi. Oma panoksemme on lettutaikina, marjoja, hilloa ja kermavaahtoa. Lisäksi on vielä Val d’Aostasta tuomaamme ihanaa juustoa. Myös Anna saapuu Genovasta, joten iloinen joukkomme onkin koossa. En tiedä tuleeko paikalle muita vieraita.

En ole ehtinyt päivittämään blogia, koska olen päivittänyt lankakauppaamme. Nyt olen, kaikista vaikeuksista huolimatta, saanut kaikki uudet langat vietyä kauppaan, vain kuvat puuttuvat. Niitä en voi tietenkän laittaa ennenkuin langat ovat Suomessa.Kun lankalaatuja on kymmenkunta ja niissä jopa 15 väriä, olenkin saanut vähän askarrella. Nettiyhteys oli toivottoman hidas kunnes keksin ihmetellä asiaa suomalaiselle palveluntarjoajalle: tilanne korjaantuikin tosi äkkiä, jossain reitittimessä oli kuulemma jotain häikkää. Olin olettanut, että vika ilman muuta on mokkulayhteydessä, mutta kun kaikki muut sivut latautuivat tosi nopeasti, huomasin kysyä asiaa. 10+ pistettä Nettihotelli Internet Oy:lle, sain viidessä minuutissa vastauksen ja alta puolen tunnin ongelma oli korjattu!!!

Vilkaisin myös italialaisia lankanettikauppoja, joihin suhtaudun nyt hieman eri tavalla kuin aikaisemmin. Lankatehtaan Luca nimittäin sanoi, että vain hullu ostaa Italiassa jotain nettikaupasta, sillä täällä on paljon nettihuijareita. Olin nimittäin vähän hermostunut, koska meillä on yksinoikeus myydä Suomessa italaiasta tuomiamme lankoja ja löysin netistä yhden yrittäjän, joka myy lankoja lähes tukkuhinnalla. Eikä takuulla siis maksa veroja. Se taas on yleinen kansanhuvi täällä, mutta se ei ole varsinainen aiheeni.

Lankatehtaan asianajaja on kuulemma jo laitettu asialle, mutta Italiassa oikeuden käyminen on yhtä tuskaa. Tällä myyjällä ei ole oikeutta käyttää lankatehtaan logoa ja brändiä (joka meidänkin piti sopimuksesta huolimatta anoa kirjallisesti). Sinänsä epäterve kilpailu ei paljon haittaa, sillä kilon postipaketti halvimmallakin tavalla maksaa täältä Suomeen jopa 40 euroa. Kaikista lähettämistäni paketeista on lisäksi aika moni kadonnut taivaan tuuliin. Vieläkin harmittaa yhdet kauniit huovutetut tossut, jotka eivät koskaan tulleet perille. Paketti voi olla myös kaikista varotoimista huolimatta täysin riekaleina, vaikka olemme me saaneet tänne poronsarvet huonosti pakattuna, mutta täysin ehjinä. Kannattaa siis vakuuttaa paketti tai käyttää kuljetuspalvelua, Italian posti on eräänlainen vitsi, vaikka joskus se toimii ihan luvatusti (kuten nyt kun olin unohtanut tämän tietokoneen voimajohton hotelliin).

Mutta nyt soittelevat jo tuolta il pratolta, ovat unohtaneet voin. Minun pitää siis hankkiutua matkaan! Buna sera e buon’apetito!!!