Ammattiyhdistysliikettä
Posted by admin on Hel 2, 2010
Kun minä aikoinaan vastavalmistuneena graafisena valokuvaajana menin Kirjapainoon töihin, luottamusmies käveli heti luokseni ja ojensi lapun, jolla pääsi ammattiliiton jäseneksi. Se oli Kirjatyöntekijäin liitto siihen aikaan, Suomen vanhin ammattiliitto. Ei tullut kysymykseenkään, että liittoon ei liityttäisi. Luottamusmies oli meille nuorille varsinkin hyvin tärkeä, sillä meitähän yrittivät simputtaa niin esimiehet kuin työtoveritkin. Reiska pani ne kaikki kuriin äkkiä.
Minut valittiin työpaikkani luottamusmieheksi äskettäin. Huomenna menen luottamusmieskurssille, kohta joudun ottamaan kantaa työehtosopimuksen paikalliseen liitesopimukseen, vai mikä ihme se sitten on nimeltään? En osaa vielä ay-kieltä. Meillä siinä sovitaan eräistä yksityiskohdista, kuten lounasseteli, kellokortin käyttö, kesätyöaika jne.
Työskentelen työpaikalla, jossa noudatetaan liittojen A,B ja C (jälkimmäisin on työnantajaliitto) neuvottelemaa työehtosopimusta ja vain näiden liittojen luottamusmiehet voivat sopia paikallisista sopimuksista työnantajan kanssa. Jotkut työtoverini kuuluvat kuitenkin liittohin C–Ö, joilla ei ole mitään virallista neuvotteluasemaa missään asiassa tässä talossa. Eikä heidän liitoistaan välttämättä löydy tarvittaessakaan tietoa työehtosopimuksesta, jota me noudatamme.
Metalliliitto ei aja hoitajien asiaa, eikä paperimiestä juuri kirjastotädin palkka kiinnosta, paitsi hyvin paikallisesti, jos vaimo sattuu olemaan kirjastotäti. Siksi hoitsu ei kuulu Metalliin eikä kirjastotäti Paperiin. Siksi minä olen JHL:n jäsen. Yksilön kannalta pahin tilanne on silloin, jos tarvitsisi apua työsopimuskysymyksissä tai muussa ongelmassa, eikä sitä korkeasta jäsenmaksusta huolimatta saa omasta liitostaan.
Mutta ehkäpä jotkut matalapalkkaiset toimihenkilöt nukkuvat paremmin kun heidän yöpöydällään on OAJ:n tai vastaavan “hienon” tai “akateemisen” liiton hillityn sininen tai vihreä almanakka. JHL:n kalenteri on puna-oranssi.
Maksaisitko sinä, tätä lukeva työtoverini, jota alkoi tyylini ehkä jo sapettaa, halvasta tai trendikkäämmästä laajakaistasta, joka ei toimisi kuin keskiviikkoöisin klo 3-4 välillä yöllä, jos silloinkaan, vaikka samaan taloon saisi supernopean laajakaistan kohtuuhintaan? Ottaisitko säästösyistä pelkän sähköpostin ilman mahdollisuutta käyttää koko Internet-verkkoa? Minä en, eikä minulla ole varaa maksaa väärän ammattiliiton jäsenmaksua tai ostaa puolikasta turvaa Loimaan kassasta. Liittymällä oikeaan liittoon, pääset jopa valitsemaan itseäsi mielllyttävää luottamusmiestä 
LISÄYS: Kuvitellaanpa, että työpaikalla on sovittu paikallisella työehtosopimuksen liitteellä lyhyemmästä työajasta kesäkuukausina. Työnantaja haluaa ostaa tuon edun pois, mutta työntekijät eivät halua myydä. Ammattiliittoihin, jotka ovat virallisia sopimuskumppaneita, kuuluu vain kolmasosa työpaikan henkilöstöstä. Luottamusmies on saanut valtuutuksen edustaa työntekijöitä paikallista sopimusta tehtäessä, eikä hänen tarvitse pyytää valtuuutusta erikseen edes ammattiliittonsa jäseniltä, saati liittoihin kuulumattomilta tai niiden liittojen jäseniltä, jotka eivät ole virallisia TES-sopimuskumppaneita. Luottamusmies päättääkin, enemmistön tahdon vastaisesti, myydä tuon kesätyöajan lyhennyksen työnantajalle. Tietenkin hän menettää luottamuksen, eikä varmasti tule valituksi enää uudelleen luottamusmieheksi, hänet saatetaan jopa erottaa, mutta vahinko on jo tapahtunut. Olisiko kannattanut kuulua oikeaan liittoon ja olla valitsemassa luottamusmiestä, joka ei sooloile? Sitä voisi sitten miettiä jokaisena kesäkuukauden viimeisenä työtuntina eläkeikään asti. Minä olen kokenut tuollaisen työehtojen heikentymisen (vastikkeetta), kun luottamusmies myi edun, joka oli minulle tärkeä. En ollut osallistunut luottamusmiehen valintaan. En aio kokea sitä uudelleen.