Matkatavat – Mitä voin viedä lentokoneeseen?

Mitä voin kuljettaa mukanani
Matkatavarat ruumaan

Ruumassa kulkeva matkatavara

Kirjattu matkatavara on matkatavara, joka lähtöselvityksen yhteydessä jätetään lentoyhtiön haltuun kuljetettavaksi lentokoneen ruumassa samalla lennolla kuin matkustajakin. Jokainen matkalaukku tulisi varustaa nimilapulla sekä sisä- että ulkopuolelta. Isot tavarat kuten vaikka esimerkiksi Foam Roller, tulisi jättää ruumassa kulkevaksi matkatavaraksi.

Alle kaksivuotiaalla, jolla ei ole omaa istumapaikkaa ei ole omaa matkatavara kiintiötäkään, lukuun ottamatta vaunuja tai rattaita.

Kirjattaviksi matkatavaroiksi ei tule jättää vaikeasti korvattavia tavaroita, näytteitä, pilaantuvia elintarvikkeita, henkilökohtaisia turvalaitteita, arvokoruja, kelloja, koriste-esineitä tai turkiksia eikä alkoholia tai parfyymejä. Vakuutus ei korvaa esim. rahaa, joka häviää kirjatusta matkatavarasta.

Rahtina kannattaa kuljettaa, jos matkatavaraa on reilusti yli sallitun painon. Rahtihinta on ylipainomaksua edullisempi. Rahtikuljetukseen voi jättää vain henkilökohtaisia tavaroita, joita luovutettaessa on esitettävä lentolippu. Tavaroista tehdään normaali rahtikirja. Kotimaassa ja Euroopassa rahtina kuljettaminen edellyttää matkustamista samalla lennolla.

Pyörätuoli kuljetetaan aina ruumassa eikä siitä koidu eri kustannuksia. Pyörätuolista täytyy ilmoittaa jo matkan varausvaiheessa. Motorisoitujen pyörätuolien kuljetusta säätelevät erikoisohjeet ja turvatoimenpiteet. Kuiva-akkupyörätuolit hyväksytään kuljetukseen edellyttäen, että kaapeli on irrotettu ja suojattu oikosulkujen estämiseksi. Nesteakuilla toimivat pyörätuolit hyväksytään kuljetukseen edellyttäen, että pyörätuoli voidaan lastata, varastoida ja purkaa ruumasta pystysuorassa. Jos tuolia ei voida kuljettaa pystysuorassa, on irrotettava kaapelit ja akku pakattava vuotamattomaan erityispakkaukseen. Jos matkustaja aikoo kuljettaa mukanaan moottorikäyttöisen pyörätuolin, on tähän saatava etukäteishyväksyntä kaikilta kuljetukseen osallistuvilta lentoyhtiöiltä.

Vaaralliset aineet

Matkustaja ei saa kuljettaa vaarallisia aineita mukanaan tai matkatavaroissa.

Tällaisia ovat kaikki räjähdysaineet, esim. ilotulitusvälineet ja valoraketit, tulenarat nesteet kuten sytytysnesteet. Liuottimet ja maalit, palavat hyytelöt ja jauheet, leimahtavat ja syttyvät kaasut sekä paineistetut kaasusäiliöt kuten happisäiliöt, retkikeittimien yms. kaasupullot ja kaasukihartimien täyttösäiliöt. Lisäksi myrkyt, hapot ja syövyttävät, voimakkaasti magneettiset, tartuntavaaralliset sekä radioaktiiviset aineet ovat kiellettyjä.

Matkustaja voi kuitenkin rajoitetusti kuljettaa mukanaan tai matkatavaroissaan eräitä vaarallisia aineita kuten matkalla tarvittavia kosmeettisia aineita (max. 2kg / 2litraa aerosolia sisältäviä tuotteita, yksikkökoko max. 1/2 kg tai 1/2 litraa) ja lääkkeitä, alkoholijuomia, yhden katalyyttikihartimen (ei saa käyttää koneessa) sekä tulitikut ja tupakansytyttimen. Kahta viimeksi mainittua ei saa sijoittaa kirjattuun tai käsimatkatavaraan, vaan niiden on oltava henkilön itsensä hallussa. Kuivajäätä saa olla max. 2 kg / matkustaja käsimatkatavarassa.

Sytyttimientäyttöpullojen kuljettaminen on kielletty. Matkustajan lääkintään tarkoitettua pientäkään ilma/happisäiliötä ei saa kuljettaa matkustamossa. Ruumassa kuljetettaviksi sopivista ilma/happisäiliöistä on sovittava etukäteen lentoyhtiön kanssa. Elohopealla varustettu kuumemittari sallitaan, jos se on kestävässä pakkauksessa. Savuhälytin voidaan kuljettaa koneessa, jos patterit on irrotettu.

Urheiluaseita ja niiden patruunoita voidaan tietyin rajoituksin kuljettaa kirjattuna matkatavarana, kun asiasta on sovittu lentoyhtiön kanssa. Huom! Tarkista aina ao. maan tuontisäännökset, esim. Britanniaan ei saa viedä aseita laisinkaan.

Kreikka Info

Lähde Kreikkaan
Matkalle Kreikkaan!

KREIKKA

Väkiluku: 10,7 milj.
Pinta-ala: 131 940
Valtiomuoto: tasavalta
Valuutta: EUR, euro
Pääkaupunki: Ateena
Sähkö: 220 V
Uskonto: valtaosa ortodokseja
Pääkielet: kreikka

Yleistä tietoa maasta

Maan vanhin merkittävä esikreikkalainen kulttuuri, minolainen kulttuuri, syntyi Kreetalla ja saavutti huippunsa noin 2000 eKr. Samoihin aikoihin kreikankielistä väestöä muutti Balkanin niemimaalle, jonne muodostui pieniä kuningaskuntia. Näistä kehittynein oli Peloponnesoksella sijainnut mykyneläinen pikkuvaltio. Klassinen kausi 400-luvulla eKr. oli kreikkalaisten kaupunkivaltioiden loistoaikaa. Sparta ja Ateena olivat huomattavimmat keskukset. Klassisen Kreikan kulttuurin kukoistus keskittyi Ateenaan. Siellä Aristofanes kirjoitti komediansa, Aiskhylos, Euripides ja Sofokles suuret draamansa, Feidias loi veistoksensa ja Sokrates perusti kokonaisen filosofian koulukunnan, jota myöhemmin Platon kehitti.

Kreikalla on maarajaa vain pohjoisessa, muualla valtio rajoittuu Välimereen ja sen pienempiin osiin Joonian-, Aigeian- ja Kreetanmereen. Kreikka kuuluu maantieteellisesti Eurooppaan ja muodostaa Balkanin niemimaan eteläisimmän alueen. Manner-Kreikan eteläosan eli Attican niemimaan ja Peloponnesoksen niemimaan ertottaa mantereesta ranskalaisten vuonna 1893 rakentama Korintin kanava. Kreikkaan kuuluu 437 saarta käsittävä merialue. Saaret muodostavat 1/5 Kreikan pinta-alasta. Suurimmat saaret ovat Kreeta, Evoia, Rhodos ja Korfu. Saariryhmiä ovat mm. Joonianmeren saaret, Kykladit, jotka muodostuvat 39 saaresta, Sporadit, Dodekaaneesit ja Koillis-Egeianmeren saaret.

Kreikan tärkein keskus on Ateena esikaupunkeineen. Siellä asuu noin 30 % maan koko väestöstä. Kreikan väestöstä 95 % on yhtenäistä, kansallista alkuperää ja maassa asuu vain jonkun verran slaavilaista, albanialaista ja italialaista alkuperää oplevaa väestöä. Kreikan maaseudulla eletään vielä perinteiseen tapaan, esimerkiksi kirkot ja torit ovat ”elämän keskipisteenä”. Kreikkalaisista lähes 98 % on kreikkalaiskatolisia eli ortodokseja, muslimeja on noin 1,5 % ja loput ovat kristittyjä.

Kreikkalainen keittiö on saanut vaikutteita niin idästä kuin lännestä. Archestratos (330 eKr.) kirjoitti historian ensimmäisen keittokirjan. Kreikkalaisella keittiöllä on neljä salaisuutta: hyvät ja tuoreet ainekset, yrtit ja mausteet, kuuluisa kreikkalainen oliiviöljy ja ruoan helppo ja yksinkertainen valmistutapa. Kun haluaa maistaa todella hyvää kreikkalaista ruokaa, kannattaa tarkkailla minne paikkakuntalaiset menevät syömään. Tyypillisiä ruokia ovat esim. alkuruokina tzatziki (valkosipulia, kurkkua ja minttua jogurtissa), elíes (vihreitä ja mustia oliiveja), rossikisaláta (perunasalaattia majoneesissa), kolokithákia (friteerattua kesäkurpitsaa) tarjoiltuna valkosipulikastikkeen kera, tirópitta tai spanakópitta (pieniä piirasia, jotka on täytetty juustolla tai pinaatilla). Kalaruokia esim. Kalamarákia (friteerattu mustekala), Astakós (hummeri), Garídes (katkaravut). Liharuokia esim. Keftédes (lihapullat), biftékia (eräänlainen hampurilaispiiras), souvlákia (grillatut vartaat), Moussaka (joka sisältää alun perin lammasta ja paljon munakoisoa). Féta on tunnetuin kreikkalainen juusto ja Graviéra on paikallista gruyère-tyyppistä juustoa. Kreetan vuoristohunaja on myös tunnettua. Sesongin hedelmät (appelsiinit, omenat, päärynät, aprikoosit jne.) ovat erinomaisia.

Anisviina oúzo on lähes synonyymi lomalle Kreikassa. Oúzeriat ovat juomapaikkoja, mutta tarjoilevat myös pieniä ruoka-annoksia (mezédhes). Katukioskeista (girós) saa voileipiä (hiró) ja vartaita (souvlákia) mukaan otettavaksi tai syötäväksi pienissä pöydissä. Estiatóriat ovat hienompia ruokapaikkoja kuin tyypilliset tavernat.

Business etiketti

Aikakäsitys
Kreikkalaisten aikakäsitys on liike-elämässä samanlainen kuin Suomessa, mutta sosiaalisista tilaisuuksista pieni myöhästyminen liikenteestä johtuen on sallittua. Virka-aika on kesällä m-ape 07.30-15.00 ja talvella 07.30-14.30. Kannattaa sopia riittävän väljä aikataulu, sillä liike-elämän ulkopuolella täsmällisyys ei ole kovin tärkeää. Huomioi myös että, keskiviikkoisin iltapäivällä useat yritykset ovat kiinni.

Pukeutuminen ja käyttäytyminen
Ulkomaalaisen tulee pukeutua aina korrektisti. Liiketapaamisilla puvun käyttö on suositeltavaa. Kirkoissa ja luostareissa vierailtaessa on pukeuduttava säädyllisesti. Käyntikortteja käytetään kuten Suomessa ja ne ovat yleensä englanniksi.

Keskustelut / neuvottelut
Liike-elämässä yleisesti käytetty kieli on englanti, mutta myös saksaa ja ranskaa puhutaan. Valmistaudu keskustelemaan liikeasioista vahvan kahvin ja ouzon kera. Tapaamisen ajankohta on hyvä sopia paikallisten mukaan ja tapaamisen peruuttaminen saatetaan kokea loukkauksena. Henkilökohtaiset yhteydenotot ovat tärkeitä. Vältä keskusteluja politiikasta, Kyproksesta sekä Kreikan naapurisuhteista.

Liikelahjat
Liikelahjojen suhteen on käytäntö lähes samanlaista kuin Suomessa. Kannattaa panostaa laatuun ja esteettisyyteen. Liikelahjaksi käy vaikkapa pullo tuontialkoholia.

Tapakulttuuri
Juhliminen vierailevan liikemiehen kanssa on tärkeää ja iltatilaisuudet kestävät usein myöhään. Viinejä suositaan, mutta päihtymistä paheksutaan. Kreikkalainen keittiö on tunnettu herkuistaan ja oliiviöljyä käytetään paljon. Pöytätavat eivät ole kovin muodolliset. Tupakoinnin suhteen ei ole juurikaan rajoituksia ja kreikkalaiset polttavat paljon. Ravintoloissa juomarahat ei ole pakollisia, mutta annetaan usein hyvästä palvelusta.

Uskonto
Valtaosa kreikkalaisista on ortodokseja ja kirkkoja näkyy paljon joka puolella. Kreikkalaiset ovat hyvin isänmaallisia.

Latvia Info

Latvian matkat
Matkalle Latviaan !

 

LATVIA

Väkiluku: 2,4 milj.
Pinta-ala: 64 598
Valtiomuoto: tasavalta
Valuutta: LVL, Latvian lati
Pääkaupunki: Riika
Sähkö: 220V
Uskonto: Enimmäkseen protestantteja (luterilaisia), roomalaiskatolisia sekä Venäjän ortodoksien vähemmistö
Pääkielet: Latvia

Yleistä tietoa maasta

Latvia on Baltian uusista tasavalloista keskimmäinen. Sen naapureita ovat pohjoisessa Viro, koillisessa Venäjä, kaakossa Valko-Venäjä ja etelässä Liettua.

Latvian ilmasto on tyypiltään lauhkea. Siihen vaikuttavat maan länsipuolella oleva meri, sekä itäpuolella avautuva laaja manner. Talvet ovat viileitä ja kesät saattavat olla hyvinkin lämpimiä.

Ennen itsenäistymistään 1920 maa oli Venäjän, Ruotsin ja Saksan hallussa. Toisen maailmansodan aikana se oli Neuvostoliiton ja Saksan miehittämä, sodan jälkeen se liitettiin Neuvostoliittoon. Maan itsenäisyys tunnustettiin kansainvälisesti vuonna 1991. Riika on Latvian pääkaupunki, ja samalla myös maan suurin kaupunki. Latvian kokoon nähden Riika tuntuu aika suurelta: siellä asuu kolmannes koko maan väestöstä. Jurmalan kylpyläkaupunki on suosittu matkailukohde.

Latvian virallinen kieli on lätti. Maassa puhutaan myös venäjää ja siellä myös asuu paljon venäläisiä, mutta sillä ei ole kielenä virallista asemaa. Latvian monikansallisuus on seurausta Stalinin ajan etnisistä puhdistuksista, joiden seurauksena 15 % maan väestöstä kuoli tai karkotettiin. Samaan aikaan maahan muutti paljon venäläisiä.

Latvian ruokakulttuuri rannikkoseutuja lukuun ottamatta perustuu pitkälti lihaan. Sienet ja marjat antavat makua latvialaisen keittiön erilaisiin liharuokiin. Myös keittoja suositaan. Rannikolla käytetään runsaasti kalaa. Paikallisia, kovia ja aika rasvaisia juustoja sekoitetaan usein salaatteihin. Juomana suosittua on paikallinen olut mm. Aldaris, Tervetes ja Cesu sekä vodka. Kahvin sekaan kannattaa laittaa muutama tippa mustaa balsamia ‘Melnais Balzam’, jonka kerrotaan olevan tehokas lääke monenlaiseen flunssaan.

Kaupungilla kulkiessa sekä kahviloissa, että ravintoloissa kannattaa olla varovainen ja pitää huolta laukuista sekä rahoista. Usein näkee lapsia kaduilla kerjäämässä rahaa ja toimettoman näköisinä notkuvia nuorisojoukkoja kannattaa vältellä.

Business etiketti

Aikakäsitys
Aikakäsitys voi joskus olla joustava. Virka-aika on maanantaista perjantaihin 08.30 – 17.30

Pukeutuminen/käyttäytyminen
Pukeutuminen on vapaata, mutta liike-elämässä siisti ja asiallinen pukeutuminen on eduksi. Puhuttelu on suhteellisen vapaata, mutta teitittely on yleistä. Kohteliaisuus kuuluu latvialaisiin tapoihin. Latvialaiset ovat jonkin verran varautuneita ja muodollisia, mutta kuitenkin erittäin vieraanvaraisia.

Keskustelut / neuvottelut
Tapaamisista on sovittava etukäteen. Kättely ja käyntikorttien vaihto kuuluvat tavallisesti tapaamisiin. Puhuttele ihmisiä muodollisesti. Nuoria arvostetaan business-maailmassa, vanhemmat ihmiset mielletään usein muistutuksena vanhoista neuvostoajoista, heidän merkittävistä kontakteistaan huolimatta. Latvialaiset puhuvat mielellään taloudestaan ja sen kasvusta. Vältä keskusteluja entisistä neuvostoajoista ja venäläisestä vähemmistöstä. Business-käyttäytyminen saattaa joskus muistuttaa venäläistä tapaa. Tapaamiset järjestetään usein ravintoloissa ja muodollisia puheita pidetään.

Liikelahjat / lahjat
Liikelahjat eivät tavallisesti kuulu latvialaisiin tapoihin. Voit viedä mukanasi jotain pientä, kuten suklaata, kukkia (naisille) tai viiniä. Länsimaiset alkoholijuomat ja tupakka/sikarit ovat erittäin arvostettuja lahjoja.

Tapakulttuuri
Latvialainen ruoka on osaksi yhdistelmä venäläisestä ja saksalaisesta keittiöstä. Pöytätavat normaalit eurooppalaiset, ei jäykkiä kaavoja. Juomarahaa annetaan jonkin verran, mutta sillä ei ole suurta merkitystä. Eurooppalaistuu kokoajan.

Uskonto ja isänmaallisuus
Latvialaiset ovat enimmäkseen protestantteja sekä roomalaiskatolisia. Lisäksi on Venäjän ortodoksien vähemmistö. Uskonto ei yleensä ole kovin tärkeä. Latvialaiset ovat isänmaallisia, usein jopa korostetusti.

Mikäli Latvia alkaa kyllästyttämään, niin Latviasta onnistuu pääsee myös helposti  bussilla tai laivalla Tallinnaan. Tallinnasta taasen varmasti jokainen osaa matkata suomea kohti. Näin ollen Latviassa ollessasi voit tehdä esimerkiksi pienen Baltian road tripin.

Liettua maatieto

matkablogi liettua
matkalle liettuaan

LIETTUA

Väkiluku: 3,6 milj.
Pinta-ala: 65 200
Valtiomuoto: tasavalta
Valuutta: LTT, liti
Pääkaupunki: Vilna
Sähkö: 220V
Uskonto: roomalaiskatolisia, luterilaisia, Venäjän ortodokseja
Pääkielet: liettua, venäjä, puola

Yleistä tietoa maasta

Liettua on Baltian tasavalloista eteläisin ja sen naapureina ovat pohjoisessa Latvia, idässä Valko-Venäjä ja etelässä Puola ja Kaliningrad länsilounaassa. Suuriruhtinas Mindaugas perusti Liettuan valtion 1236. Ennen itsenäistymistään 1918 maa oli Venäjän, Ruotsin ja Saksan hallussa. Toisen maailmansodan aikana se oli Neuvostoliiton ja Saksan miehittämä, sodan jälkeen se liitettiin Neuvostoliittoon. Maan itsenäisyys tunnustettiin kansainvälisesti vuonna 1991.

Liettua on enimmäkseen metsien ja soiden peittämää, missä on paljon alankoja a ja moreenitasankoja. Maassa on pohjoisiin naapureihinsa verrattuna mannermaisempi ilmasto. Vuodenaikojen vaihtelu on selkeä: kesät ovat kohtalaisen lämpimiä ja aurinkoisia, talvet taas kylmiä ja vaihtelevasti lumisia.

Suositeltaviin matkakohteisiin kuuluvat Vilna ja sen vanhakaupunki, Trakai järvineen ja linnoineen, Kaunas vanhoine kaupunkeineen, Klaipeda ja Kuurin kynnäs, ainutlaatuinen luonnonnähtävyys hiekkarantoineen sekä myös Palanga meripihkoineen ja uimarantoineen.

Maan virallinen kieli on liettua, lisäksi puhutaan venäjää. Kuten muillakin entisillä Baltian neuvostotasavalloilla, myös Liettualla on huomattava slaavilaisvähemmistö. Tosin venäläisten osuus Liettuan väestöstä on pienempi kuin naapureillaan.

Tyypillisissä liettualaisissa kahviloissa ”kavine”, voi melkein aina syödä paikallisia perusruokia mm. erilaisia perunaruokia, jauhelihapihvejä ja piirakoita. Varsinaisia ravintoloita löytyy moneen makuun, hintataso on yleensä edullinen myös paremmissa paikoissa. Tarjolla on paikallisia juusto- ja kestomakkaraerikoisuuksia, jotka sopivat myös tuliaisiksi. ‘Ðakotis’ on juhlaleivonnainen, jota kannattaa maistaa. Liettuassa juodaan paljon olutta. Viini ei ole kovin suosittua ja maito ei ole samanlaista kuin Suomessa, kefiiriä kyllä suositaan. Mineraalivesi on hyvä vaihtoehto, mutta kahvi on usein pikakahvia.

Mikäli on autolla liikenteessä, on suositeltavaa pysäköidä vartioiduille pysäköintialueille. Kannattaa pitää huolta laukuista ja lompakoista, taskuvarkaita on liikkeellä.

Liettuassa teatteri on erittäin arvostettu taidemuoto. Myös klassinen musiikki on korkeatasoista. Oopperoita ja teattereita: Liettuan kansallinen draamateatteri, Lithuanian National Philharmonic, Valtionooppera ja Balettiteatteri ja Vilnius Congress Hall.

Business etiketti

Aikakäsitys
Virka-aika on yleensä n. klo 9- 17.30. Aikakäsitys saattaa olla joskus epämääräinen.

Pukeutuminen
Pukeutuminen on suhteellisen vapaata, liiketapaamisissa siisti ja asiallinen asu on paikallaan. Teitittely on yleistä, ja kohteliaat käytöstavat tarpeen.

Keskustelut/ neuvottelut
Keskusteluja voi käydä englanniksi, saksaksi tai venäjäksi. Vaikka isännät puheissaan ottavat voimakkaasti kantaa poliittiseen tilanteeseen, ei keskusteluaihe silti ole vieraalle täysin turvallinen.

Liikelahjat/ lahjat
Liikelahjoilla ei ole kovin oleellista merkitystä. Kotiin kutsuttaessa on tapana viedä emännälle kukkia tai muu pieni lahja. Länsimaiset tuotteet ovat arvostettuja lahjoja.

Tapakulttuuri
Edustaminen tapahtuu usein ravintoloissa ja teattereissa. Liettualaiset arvostavat näyttävyyttä. Juomarahoja annetaan jonkin verran, ei suurta merkitystä. Alkoholin käyttö sekä pöytätavat ovat hyvin länsimaiset.

Uskonto ja isänmaallisuus
Ylpeys kotimaasta näkyy selkeästi ja voimakasta kansallismielisyyttäkin esiintyy paikoin. Katolisen kirkon merkitys on suuri.